Talkoillaan yksin yhdessä - vieraskasvijäteastiat

Yhteystiedot:

Pia Roering

Projektisuunnittelija.

Pidä Lappi Siistinä ry

posti(at)pidalappisiistina.fi

p. 0400 665544

Johanna Konttila

(vuoden 2021 loppuun saakka)

Projektikoordinaattori

Lapin vieraskasvit tunnetuksi ja haltuun -hanke

Lapin MKN

johanna.konttila(at)maajakotitalousnaiset.fi

p. 050 514 6151

Kesän 2022 vieraskasvientorjuntatoiminnan suunnittelu aloitetaan marraskuussa.

Vieraskasvijäteastiatoiminta laajenee kesällä 2021. Kuntatoimijoille järjestettiin 13.4. vieraslajitilaisuus, jossa esiteltiin vieraskasvijäteastiatoimintaa sekä saatiin katsaus VieKas LIFE -hankkeen kautta valtakunnalliseen tilanteeseen. Tallenne on katsottavissa kesän 2021 ajan.

Vieraskasvijäteastioiden tyhjennyksen Keminmaassa tarjoaa Lassila&Tikanoja. Keminmaassa, Kemissä ja Torniossa Perämeren Jätehuolto Oy Jäkälä ottaa haitallisen vieraskasvijätteen maksutta vastaan, Muoniossa vieraskasvijätteet hoitaa Lapin jätehuoltokuntayhtymä Lapeco. 

 

Kesän 2021 vieraskasvijäteastioiden sijainnit

Kemi: 

Kiveliönkadun ja Laukkulankadun risteys

Kivalontien ja kulmatien risteys

Torvisenkadun ja Päivölänkadun risteys

 

Keminmaa: 

Koulutie 9 - 11 välinen puistokaistale, Lassila

Lauttaustie, tien päässä, Jokisuu

Rantatie, matonpesupaikka, kunnantaloa vastapäätä

K-Market Lautia ekopiste, Vajokkaantie 4, Lautiosaari

Muonio:

Yrjö Kokon tie 1 (paloaseman varasto)

 

Pello:

Pellontie 23, 95700 Pello

Simo:

Simoniemen uimarannan jätepiste

 

Tornio:

Keskusta: Puutarhakatu 16

Kiviranta, Isopalontie 41

Arboretum: Kallioputaankatu 10

Lapin vieraskasvitalkookilpailu kesällä 2021

Lapin vieraskasvit tunnetuksi ja haltuun -hanke järjestää yhdessä Pidä Lappi Siistinä ry:n kanssa kesän 2021 ajaksi etätalkoo kilpailun estämään haitallisten vieraskasvien leviämistä. 

Haitalliset vieraskasvit lisääntyvät hälyttävästi myös Lapissa ja ilmastonmuutoksen kiihtyessä ongelma tulee pahenemaan. Vieraskasvit tuhoavat Lapin kauniin ja karun maiseman ja tukahduttavat alleen paikallisen kasvillisuuden. Etelä-Suomessa haitalliset vieraskasvit ovat levinneet jo melkein kaikkialle. Lapissa tilanne ei vielä ole niin paha. Nyt on kuitenkin aika ryhtyä toimiin, sillä tilanne pahenee vuosi vuodelta.

Kerää siis porukka kasaan ja järjestä talkoot sinulle tärkeässä paikassa, jota haitalliset vieraskasvit uhkaavat. Ota sitten talkoista kuva ja postaa se Instagramiin, lisäten tekstiin tunnisteen #LapinVieraskasvitalkoot. 

Tarkemmat osallistumisohjeet oheisessa kuvassa.

Taustaa vieraskasvijäteastiatoiminnan takaa:

Kesällä 2020 Pidä Lappi Siistinä ry ja Lapin vieraskasvit tunnetuksi ja haltuun -hanke löivät hynttyyt yhteen vieraskasvien torjumiseksi yksin yhdessä -talkoilumallin muodossa viemällä vieraskasvijäteastioita Keminmaahan ja Tornioon. 

Koronavirus on tuonut tullessaan haastetta talkoiden järjestämiseen ja siksi Pidä Lappi Siistinä ry ja Lapin vieraskasvit tunnetuksi ja haltuun -hanke löivät hynttyyt yhteen jättipalsamien torjumiseksi - syntyi yksin, yhdessä -talkoilumalli. Projektin tarkoituksena on helpottaa alueen asukkaiden omatoimista talkoilua tuomalla kohteen viereen jäte-astia kasvijätteelle, säkkejä sekä selkeät ohje-kyltit. Kylteissä kerromme, mitä kitketään ja miten kasvijäte tulisi käsitellä oikeaoppisesti. Haitallisista vieraslajeista talkoilun kohteeksi valittiin jättipalsami, koska sen kitkemiseen ei tarvitse erikoisia suojavarusteita tai työkaluja - vain hanskat riittävät. Kohteet on valittu helpon saavutettavuuden perusteella mm. ulkoilureittien varrella. Kitkemään ei tarvitse erikseen lähteä, vaan voi poiketa lenkkeilyn lomassa ja kitkeä vaikka vain kourallisen kerralla.

Jättipalsami on mehevävartinen, yksivuotinen ruoho, joka kasvaa kosteilla paikoilla tiheinä kasvustoina. Koko noin 1,5 - 3 metriä, kukinto terttumainen, väriltään voimakkaan punaisesta valkoiseen. Voimakas tuoksu. Jättipalsamin kitkentä on helppoa, sillä kasvi irtoaa maasta helposti juurineen vain nykäisemällä. Mitä varhaisemmassa vaiheessa kitkennän tekee, sen helpompaa se on. Kitkentä tulisi kuitenkin tehdä ennen siementen muodostumista, sillä kasvi leviää siemenistä ja yksi kasvi voi tuottaa jopa 4000 siementä. Kerää kitkentäjäte säkkiin, ja huolehdi ettei kasvin osia tai siemeniä varise muualle ympäristöön. Jättipalsami voi jatkaa kasvuaan varren paloista ja siemenet kulkeutuvat helposti esimerkiksi kengän pohjissa. 

Projekti on osa Lapin vieraskasvit tunnetuksi ja haltuun -hanketta. Hankkeen tavoitteena on lisätä lappilaisten tietoutta haitallisista vieraskasveista sekä kannustaa heitä vieraslajien torjuntaan, yksin ja yhdessä. Yksin yhdessä -pilottimallia on tarkoitus laajentaa kesällä 2021, koska jäteastiat todettiin toimivaksi tavaksi tukea vieraskasvien torjuntaa.

Kesän 2020 pilotti-kitkentäkohteet sijaitsivat Keminmaassa ja Torniossa. Vieraskasvijätepisteet vietiin paikalleen juhannuksen jälkeen ja ne olivat paikallaan kukinnan loppuun asti. Kesän 2020 talkoiden lopputiedote on luettavissa täällä. Kiitos kaikille talkoisiin osallistuneille sekä yhteistyökumppaneille Tornion kaupungille ja Keminmaan kunnalle, Lapin maa- ja kotitalousnaisille sekä Jätekeskus Jäkälälle ja Lassila&Tikanojalle.

Tornio Seminaarikatu.jpg
Tornio Kiviranta.jpg
Tornio Arboretum.jpg

Kesän 2020 vieraskasvijäteyhteistyöryhmässä mukana olivat:

mkn_logo_pysty_LAPPI.png
LassilaTikanoja_WEB.jpg
Lippu maaseuturahasto ISO.jpg
TornioverticalCMYK logo.png
vaakuna-ilman taustaa.jpg.gif
Jakala_WEB.jpg
Keminmaa.jpg
MITÄ VIERASLAJIT OVAT
Jättipalsami

Kuva: jättipalsami. (Miia Palovaara 2019)

​Vieraslajit ovat ihmisen tahallisella tai tahattomalla myötävaikutuksella uusille alueille levinneitä kasveja, eläimiä, vesieliöitä, hyönteisiä tai tuholaisia. Vieraslajeja ovat muun muassa useat puutarhakasvit, jotka voivat helposti lähteä leviämään ympäristöön.

Haitalliset vieraslajit

​Yleensä vieraslajit häviävät itsestään uudelta alueelta, mutta joskus jotkin lajit sopeutuvatkin uusiin elinoloihin. Ne voivat lähteä leviämään nopeasti minkään estämättä luontoon ja näin syrjäyttää alkuperäistä lajistoa. Mikäli laji aiheuttaa uhkaa luonnon monimuotoisuudelle, tai aiheuttaa taloudellista, sosiaalista, ekologista tai terveydellistä haittaa, se luetaan haitalliseksi vieraslajiksi. Vieraslaji voidaan lukea haitalliseksi joko kansallisen tai EU.n vieraslajiluettelon mukaan.

Haitalliseksi säädettyjä vieraslajeja ovat esimerkiksi jättipalsami, jättiputket, lupiini, kurtturuusu ja etelänruttojuuri. Mikäli havaitset näitä lajeja, on tärkeää ilmoittaa havainnot vieraslajit.fi -sivustolle. Sivustolta löytyy myös lajikohtaiset tuntomerkit ja torjuntaohjeet, sekä koko lista haitallisista lajeista. 

Haitalliseksi säädetyt vieraslajit Lapissa

Lapissa vieraslajitilanne ei ole vielä niin toivoton kuin eteläisemmässä Suomessa - taistelu on vielä voitettavissa. Nyt aloitettavalla taistelulla voidaan estää jättipalsamin ja muiden leviäminen pohjoisemmas. Lapissa haitallisimpia vieraslajeja ovat yllä luetellut kasvilajit. 

Pidä Lappi Siistinä ry on ollut vuosina 2018 - 2020 mukana LYHTY-ryhmän järjestämissä jättipalsamitalkoissa Mortinmännikössä Rovaniemellä. Talkoilu Mortinmännikössä on tuottanut tulosta ja kesällä 2021 LYHTY-ryhmä talkoilee uudessa kohteessa Rovaniemellä. Jättipalsamitalkoista voi lukea lisää täällä.