TOIMINTA-AJATUS

Pidä Lappi Siistinä ry:n toiminnan tavoitteena on säilyttää Lapin puhdas ja viihtyisä ympäristö. Päämäärään pyrimme ympäristökasvatuksella, koulutuksella, jätehuollon kehittämisellä, erilaisilla ympäristöprojekteilla ja talkootyöllä.

Toiminnan tarkoituksena on luoda retkeilijöille ja Lapin kävijöille, sekä paikallisille asukkaille sellaiset edellytykset, että Lapin ainutlaatuisen ympäristön kuormittaminen jäisi mahdollisimman vähäiseksi.

 
Yhdistys toimii konkreettisesti ympäristön hyväksi
  • kunnostamalla ja rakentamalla luonto- ja virkistysalueiden palveluvarustusta (taukopaikat, merkityt reitit)

  • järjestämällä ympäristöseminaareja ja ympäristön siisteyteen tähtääviä tapahtumia, kuten roskiensiivoustalkoita ja neuvontaa

  • siivoamalla luonnosta roskaa sekä muuta jätettä, joka toimitetaan asianmukaisesti käsittelyyn tai jatkojalostukseen, 

  • sekä edistämällä ympäristötietoutta ympäristökasvatustoiminnallaan, viestinnällään ja tapahtumillaan.

Arvot

Pidä Lappi Siistinä ry

  • toteuttaa toiminnassaan kestävän kehityksen periaatteita,

  • on sitoutumaton ja voittoa tavoittelematon ympäristöjärjestö sekä

  • ottaa huomioon jäsentensä, sidosryhmiensä ja yhteistyökumppaneidensa näkemykset tavoitteidensa saavuttamiseksi.

Visio

Pidä Lappi Siistinä ry on osaava, tunnettu ja haluttu yhteistyökumppani sekä vahva toimija ympäristöasioissa niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti. Yhdistys jäsenineen ja yhteistyökumppaneineen toimii yhdessä konkreettisesti, suunnitelmallisesti ja innovatiivisesti Lapin, Suomen ja Pohjoiskalotin ympäristön parhaaksi pyrkien edistämään myös valtakunnallista ja kansainvälistä yhteistyötä.

HENKILÖKUNTA

Järjestökoordinaattorin sijaisuus Erika Virtanen

sidosryhmäsuhteet, jäsenpalvelut, tapahtumat, neuvonta

erika.virtanen@pidalappisiistina.fi

Järjestökoordinaattori Sanna Alaruikka (toistaiseksi poissa)

sidosryhmäsuhteet, jäsenpalvelut, tapahtumat, neuvonta

Järjestökoordinaattori Pia Roering

pia.roering@pidalappisiistina.fi

HALLITUS

Hallitus 2021 

Puheenjohtaja Salla Laukkanen

salla.laukkanen@pidalappisiistina.fi

varapuheenjohtaja Asko Häiväläinen

asko.haivalainen@pidalappisiistina.fi

Tuomas Honkonen

Satu Katila

Markku Nykänen

Terttu Nykänen

Hallituksen omat sivut

TOIMINTASUUNNITELMA JA TOIMINTAKERTOMUS

Yhdistyksemme tuorein toimintasuunnitelma ja toimintakertomus löytyvät vuosikokous-välilehdeltä. Sivulle päivitetään vuodesta 2020 alkaen vuosikokouksessa esiteltävät asiakirjat. Jos olet kiinnostunut yhdistyksemme toiminnasta myös aiemmilta vuosilta, voit pyytää toimintakertomuksia toimistolta posti@pidalappisiistina.fi

UUTISET

Voit tutustua yhdistyksemme ajankohtaisiin uutisiin täällä.

INFOLEHTI

Yhdistyksemme Infolehti löytyy täältä. Infolehdessä esitellään yhdistyksen toimintaa sekä suomeksi että englanniksi. Lehti jaetaan jäsenillemme sekä matkailijoille Lapin matkailukeskuksissa. 

HISTORIAA

Pidä Lappi Siistinä ry on perustettu vuonna 1987. Alla on kerrottu yhdistyksen syntyhistoriasta lyhyesti. Voit lukea lisää historiamme alkuvaiheista perustajajäsenemme Lassi Karivalon 20-vuotisjuhlaseminaarissa pitämässä puheenvuorossa

 

Pidä Lappi Siistinä ry:n toiminta alkoi vapaaehtoistoimintana vuonna 1979 järjestetyn ensimmäisen Tunturiluuta-operaation myötä, jossa vapaaehtoiset retkeilijät siivosivat käytetyimpiä retkeilyreittejä ja autiotupien ympäristöjä Lapissa. Tunturiluutaoperaatiot saivat jatkoa ja retkeilystä aiheutuvaan luonnon roskaantumiseen alettiin kiinnittää enemmän huomiota.

 

Ympäristöministeriö perustettiin vuonna 1983 ja sielläkin herättiin Lapin retkeily- ja vaellusreittien roskaantumisongelmaan, jonka selvittämiseksi käynnistettiin Ympäristöministeriön rahoittama ja WWF:n organisoima Pidä Lappi Siistinä -projekti. Projektin tarkoituksena oli tehdä Lapissa vaellusreittien ja autiotupien sekä tulipaikkojen roskaantumisselvityksiä, järjestää tunturiluutaoperaatioita ja valmistaa retkeilijöille suunnattua valistusaineistoa roskaantumisongelman vähentämiseksi.

 

WWF:n rooli oli toimia hankkeen käynnistäjänä ja pyrkiä toiminnan vakiintuessa ohjaamaan vastuu viranomaisille tai tarvittaessa perustettavan uuden organisaation vastuulle. Vuoden 1986 alkupuolella aloitettiin alustavat keskustelut Ympäristöministeriön kanssa Pidä Lappi Siistinä -projektin siirtämisestä Lapissa toimivalle tai sinne perustettavan organisaatiolle. Esimerkkinä toimi tuolloin Pidä Saaristo Siistinä ry:n toimintamalli, mikä sai ministeriössäkin kannatusta ja asia lähti etenemään.

 

Keväällä 1986 aloitettiin Pidä Lappi Siistinä ry:n perustamisen selvitystyö, jonka edetessä kohdattiin monenlaisia kiemuroita niin rahoituksen, yhdistystoiminnan periaatteiden kuin vastuunjaonkin osalta. Asioista neuvoteltiin monien tahojen ja toimijoiden kanssa. Samoin käytiin neuvotteluja myös yritysten kanssa, jotta perustettavalla yhdistyksellä olisi yhteiskunnan tuen lisäksi taloudellinen tukijalka yritysten sponsoroinnin kautta. Pitkäjänteisen työn tuloksena Pidä Lappi Siistinä ry perustettiin 28.1.1987.

SÄÄNNÖT

Voimassa olevat Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) hyväksymät säännöt 21.10.2021 lähtien:

1§ Yhdistyksen nimi ja toimiala

Yhdistyksen nimi on Pidä Lappi Siistinä ry. Yhdistyksen kotipaikka on Rovaniemi ja toiminta-alue on Lappi. Yhdistyksen nimestä voidaan käyttää englanninkielistä käännöstä Keep Lapland Tidy

2§ Yhdistyksen tarkoitus

Pidä Lappi Siistinä ry edistää ja kehittää Lapin kävijöiden ja paikallisten asukkaiden ympäristötietoisuutta, sekä tietoisuutta puhtaan, viihtyisän ympäristön säilymisen merkityksestä tulevaisuuteen.

Yhdistys toteuttaa tarkoitustaan:

1. ympäristökasvatuksella, kuten järjestämällä kouluvierailuja sekä osallistumalla koululaisten teemapäiviin

2. ympäristötoiminnalla, kuten järjestämällä ja osallistumalla talkootoimintaan, ympäristöön liittyviin projekteihin, kampanjoihin tai hankkeisiin

3. järjestämällä tilaisuuksia ja koulutuksia sekä edistämällä yhteyksiä ympäristöalan ja lappilaisten toimijoiden välillä

4. tekemällä esityksiä ja aloitteita sekä antamalla lausuntoja,

5 selvitys- ja tutkimustoiminnalla ja

6. muulla vastaavalla toiminnalla, joka on yhdistyksen tarkoituksen mukaista.

Yhdistys saa varoja toimintaansa:

1. vastaanottamalla valtion, kuntien, yritysten ja yksityisten henkilöiden avustuksia, lahjoituksia ja jälkisäädöksiä,

2. keräämällä jäsenmaksuja, jonka suuruuden määrää yhdistyksen syyskokous

3. järjestämällä asianmukaisin luvin arpajaisia, myyjäisiä ja rahankeräyksiä sekä

5. myymällä kannatustuotteita.

Yhdistys voi omistaa toimintaansa varten tarpeellisia kiinteistöjä.

3§ Jäsenet

Yhdistyksen jäsenet ovat joko varsinaisia jäseniä, kannatusjäseniä tai kunniajäseniä. Jäsenen hyväksyy hallitus. Varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen yksityinen henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt. Varsinaisilla jäsenillä on äänioikeus yhdistyksen kokouksissa. Kannatusjäseneksi voi liittyä oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. Kannatusjäsenillä ei ole äänioikeutta. Yhdistyksen kokous voi hallituksen ehdotuksesta kutsua kunniajäseneksi yhdistyksen toiminta-alalla erityisesti ansioituneita henkilöitä. Kunniajäsenillä ei ole jäsenmaksuvelvollisuutta, eikä äänioikeutta. Ainaisjäseniä ovat ennen sääntömuutosta 2021 ainaisjäseneksi hyväksytyt jäsenet. Uusia ainaisjäseniä ei hyväksytä. Henkilöainaisjäsenet ovat varsinaisia jäseniä ja yhteisöainaisjäsenet ovat kannatusjäseniä.

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai on muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä. Jäsenen erottaminen yhdistyksestä vaatii kaksi hallituksen kokousta. Ensimmäisessä kokouksessa hallitus päättää erottamisprosessin aloittamisesta ja varaa asianomaiselle jäsenelle tilaisuuden vastineen antamiseen. Seuraavassa hallituksen kokouksessa hallitus käsittelee jäsenen mahdollisen vastineen ja tekee sen pohjalta päätöksen erottamisesta. Erotettu jäsen voi saattaa erottamisensa yhdistyksen kokouksen ratkaistavaksi jättämällä valituskirjelmän hallitukselle kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa erottamisesta tiedon saatuaan. Sähköisesti lähetetty dokumentti vastaa kirjallista.

4§ Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu syyskokouksessa valitut puheenjohtaja ja 4-7 jäsentä. Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi. Kunkin hallituksen jäsenen toimikausi on enintään 4 kautta peräkkäin. Hallitukseen valittavan henkilön on täytynyt olla yhdistyksen jäsenenä yhtäjaksoisesti vähintään kolme (3) kalenterivuotta ennen vuosikokousta. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan vuodeksi kerrallaan. Hallitus valitsee myös muut tarvittavat toimihenkilöt. Jos hallituksen jäsen eroaa kesken toimikauttaan, voi yhdistyksen ylimääräinen kokous, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi, valita hänen tilalleen uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallitukset jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä puolet hallituksen jäsenistä ovat läsnä. Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. Yhdistyksellä on hallituksen valitsema toiminnanjohtaja, joka toimii hallituksen sihteerinä.

5§ Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai toiminnanjohtaja, kukin erikseen. Hallitus voi nimetä myös yhdistyksen toimihenkilön yksin yhdeksi lailliseksi nimenkirjoittajaksi, mikäli yhdistyksen toiminnan sujuvuus sitä vaatii.

6§ Tilit

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava syyskokouksen valitsemalle tilintarkastajalle / varatilintarkastajalle viimeistään kuukautta ennen kevätkokousta. Tilintarkastajan tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen vuosikokousta hallitukselle.

7§ Yhdistyksen kokouksen koolle kutsuminen

Yhdistyksen kokoukset kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsu on toimitettava viimeistään neljätoista (14) vuorokautta ennen kokousta ilmoittamalla siitä yhdistyksen verkkosivuilla, eri viestintäkanavissa. Kaikille jäsenille lähetetään kutsu kirjallisena tai sähköpostitse kuittauksella.

8§ Yhdistyksen kokoukset

Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Yhdistyksen kevätkokous pidetään maalis-huhtikuussa ja syyskokous loka-marraskuussa hallituksen määrääminä päivinä. Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle. Yhdistyksen kokouksissa jokaisella jäsenmaksuvelvoitteensa hoitaneella varsinaisella jäsenellä on yksi ääni. Kannatusjäsenillä ja kunniajäsenillä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. Yhdistyksen hallituksen on mahdollistettava etäosallistuminen yhdistyksen kokouksiin tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Hallituksen tulee valita ja valmistella etäosallistumiskeinot niin, että jäsenillä on riittävä mahdollisuus osallistua yhdistyksen kokouksen päätöksentekoon.

9§ Yhdistyksen varsinaiset kokoukset

Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. Kokouksen avaus

2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa

3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys

5. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus sekä tilintarkastajien lausunto

6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille

7. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. Kokouksen avaus

2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa

3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys

5. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksujen suuruudet seuraavalle kalenterivuodelle

6. Valitaan hallituksen puheenjohtaja sekä muut jäsenet

7. Valitaan yksi tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja.

8. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Sähköposti katsotaan hyväksytyksi ilmoitukseksi.

§10 Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa tai tullessa lakkautetuksi, käytetään yhdistyksen varat 2§ mukaisen tarkoituksen edistämiseen. Kohteen tai kohteet määrää purkamisesta päättävä vuosikokous.