Minun ruokahävikkini

Syyskuun alussa vietettiin hävikkiviikkoa ja osuipas samalle viikolle sopivasti Napapiirin Residuumin Ekoa arkeen -kiertue, johon Lapin Maa- ja kotitalousnaiset osallistuivat ruokahävikkipöydän kanssa. Hävikkipöydässä oli näytillä, mitä kaikkea ja kuinka paljon suomalaiset keskimäärin heittävät kotona ruokaa hukkaan vuoden aikana, ja se on paljon se! 23 kiloa, tavallisen ruokapöydän täydeltä. Pöytä on vaikuttava ja ensimmäinen ajatus kauhistelun jälkeen on se, ettei minulta ainakaan.


Kuva: Lapin Maa- ja kotitalousnaisten ruokahävikki Napapiirin Residuumin Ekoa arkeen -tapahtumassa.


Ruokahävikki on alun perin syömäkelpoista roskin päätynyttä ruokaa, jonka synty olisi voitu välttää ennakoimalla paremmin ruuan kulutusta tai valmistamalla tai säilyttämällä ruoka toisin (Hävikkiviikko). Kaikissa ruokaketjun vaiheissa syntyy hävikkiä, mutta kotitalouksissa kaikkein eniten. Ja kotona syntyvään hävikkiin voi helposti itse vaikuttaa. Ensin vain pitää löytää ne vuotokohdat ennen paikkaamista.


Tarkemmin kun omaa hävikkitaakkaa lähtee syynäämään, on se kiusallista katsottavaa. Oma, ei niin järkevä, kikkani hävikin vähentämiseen on se, etten osta, jos en välttämättä syö. Hävikin välttely johtaa huomaamatta ruokavalion yksinkertaistumiseen ja kasvisten liian vähäiseen syöntiin. Olen laiska herkuttelija, joka kadehtien kuuntelee muutaman kaverin pitkälle vietyä hävikin vähentämistä. Yksi ostaa kilon ruusukaalia, kokkailee siitä itselleen ruokaa kyllästymiseen saakka, vaikka ei erityisesti edes pidä ruusukaalista. Hän vain on päättänyt opetella syömään terveellistä ruusukaalia. Itse olen liikaa mielihalujen vallassa - myönnän tuottavani hävikkiä, koska ei tee mieli enää sitä loppua siitä, mitä kaapissa on.


Kantapään kautta olen oppinut, että pakasta reissuun lähtiessä - myös Tositumma Reissumies voi homehtua. Olen oppinut, milloin ruoka on vielä parasta ennen -päiväyksen jälkeen syötävää ja missä vaiheessa ei. Jos tavallisesti hajuton juusto haisee voimakkaasti, sitä ei kannata enää laittaa leivälle.


Olen oppinut, että aina ei kannata ostaa isoa pakkausta halvemman kilohinnan vuoksi, varsinkaan silloin, jos osa päätyy liian suuren pakkauksen vuoksi biojätteeseen. Lähikaupan ollessa naapurissa opin ostamaan vain sen minkä varmasti tarvitsen ja täydentämään tarvittaessa. Sitten tuli korona ja jatkuvaa kaupassa käyntiä piti vähentää. Koronarajoituksissa oli tosin se hyvä puoli, että kaikki ruoka tuli kyllä syötyä - yllättävät ulkona syömiset tai reissut eivät sekoittaneet ruokasuunnitelmia.


Kuva: Tortilla-ainesten ylijäämän osaan sentään hyödyntää tehokkaasti - ja herkullisesti.


Kun rajoitukset taas helpottivat, suunnitelmallisuus meni plörinäksi. Tunnustan olevani innokas ulkona syöjä - en ole kovin luova tai aktiivinen kotikeittiössä. Yksi Rovaniemen parhaita puolia onkin monipuolinen ravintolatarjonta. Ravintolat ja lounaspaikat eivät kuitenkaan ole ruokahävikin ulkopuolella. Ammattikeittiöissä syntyy nimittäin jopa 80 miljoonaa kiloa ruokahävikkiä vuodessa – heillä vasta vaikeaa onkin varautua ailahtelevien ihmisten ruokkimiseen. Ja kyllähän sitä pettyy, jos haluttua annosta ei olekaan tarjolla.


Rovaniemeläisravintoloilla on ollut mahdollisuus lajitella biojätteensä aikaisemminkin ja vuoden vaihteessa tilanne helpottui ravintoloissa osassa Lapin kunnista, joissa ei ole biojätteen erilliskeräystä, Lassila&Tikanojan laajentaessa keräilyn muun muassa Leville ja Ylläkselle. Nyt sielläkin on mahdollisuus nauttia ulkona syömisestä tietäen, että mahdollinen hävikki päätyy asianmukaiseen hyötykäyttöön.


Lapissa kerätty biojäte viedään Ouluun biokaasutettavaksi. Joskus kuulee jonkun perustelevan biojätteen lajittelemattomuuttaan sillä, että mitä väliä kummalla autolla jäte Ouluun kuskataan, samaan ne siellä kumminkin menevät. Lajittelulla on väliä: Oulussa sijaitsevalla Laanilan ekovoimalaitoksella kapasiteetti ei riitä koko Pohjois-Suomen sekajätteen käsittelyyn*, mutta biokaasulaitoksella on tilaa biojätteelle. Biokaasulaitoksella biojätteestä saadaan biokaasua, jota voidaan hyötykäyttää lämmityksessä tai liikennepolttoaineena. Kaasutuksesta jäävä mädätysjäännös taas toimii lannoitteena lisäten ravinnekiertoa. Jätteenpolttolaitoksella polttamalla biojäte heikentää jätteen energiatehoa.


*Kapasiteetti riittäisi, jos kaikki lajiteltavissa olevat jätteet lajiteltaisiin ja kierrätettäisiin asianmukaisesti, biojäte muiden mukana. https://yle.fi/uutiset/3-11057166


Viimeisimmät
Arkisto
Avainsanat
Seuraa meitä
  • Instagram Social Icon
  • Facebook Basic Square
  • Twitter Basic Square

Pidä Lappi Siistinä ry     Urheilukatu 9-11 a 4     96100 Rovaniemi    

 

Y-tunnus 0676047-3    

 

posti[at]pidalappisiistina.fi    

 

+358 (0)400 66 55 44