Kierrätysarkea uudessa kodissa

Muuttaminen tuo arkiseen elämään paljon muutoksia, ja mitä pidemmän matkan muuttaa, sitä enemmän arki muuttuu. Kaltaiselleni intohimoiselle kierrättäjälle arjessa olennaista on myös kierrättäminen, eikä muutto vähempi astiaiseen taloyhtiöön saanut hihkumaan onnesta.

Muutto kaupungista toiseen on myös silmiä avaavaa – se mikä oli itsestään selvyys arjessa, ei pädekään kaikkialla. Omassa kuplassa on niin helppo kuvitella kaikkialla olevan samanlaista, ainakin kerrostalojen jätehuollon osalta. Vielä syksyllä Forssassa asuessa muutto takaisin Lappiin oli vain haave ja ainoa jätehuollollinen huoli oli se, että töitä löytyy kunnasta, jossa ei ole biojätteen erilliskeräystä. Kaikkeen valmiina perehdyin jo matokompostin hoito-ohjeisiin, enkä ajatellut muiden jätteiden kierrättämistä.

Lähtötilanne ennen muuttoa oli se, että lajittelimme kotona oikeastaan kaiken. Taloyhtiöstä löytyi energiajäte, biojäte, paperi ja kartonki. Lisäksi taloon oli tulossa uusien jätehuoltomääräysten myötä lasin ja metallin erilliskeräys, koska taloyhtiössä on yli 40 asuntoa. Lähimmälle Rinki-ekopisteelle muovinkeräysastioineen matkaa oli 500 metriä, sopivasti kauppareitillä. Lajiteltujen jätteiden vieminen keräysastialle ei siis vaatinut suurempia ponnisteluja, joten oli helppo ihmetellä, miten joku ei muka jaksa nähdä sitä vaivaa. Keittiökin oli niin suuri, että yhteen nurkkaan oli helppo kerätä kaiken maailman pahvit ja pullot.

Uudesta kodista kartonginkeräys löytyy kilometrin päästä ja muovinkeräys lähes kolmen. Jos kartongit muistaa viedä tarpeeksi usein, ne jaksaa kantaa töihin mennessä, mutta muoveja varten on jo lähdettävä sunnuntaikävelylle. Onneksi lajittelu on jo niin pinttynyt tapa, ettei etäisyydet sitä toivottavasti pilaa. Lajitteluinnon kohtaloksi voi sen sijaan koitua edellistä pienempi keittiö ja tavallisen ahdas roskakaappi. Siisteyttä arvostavana ihmisenä avokeittiö haastaa etsimään jokaiselle tavaralle toimivan paikan, eikä entisenlaista pahvilaatikkokeräysjärjestelmää saa nurkan taakse piiloon. Täytyy siis kehitellä jokin silmää miellyttävä ratkaisu.

Aikaisempaa pidempi matka kierrätysastioille pistää miettimään jätteen syntymistä uudella tavalla. Voisinko vähentää kotona syntyvää muovijätettä? Pesuaineiden osalta homma on helppo, sillä palasaippuat ovat jo osa arkea, pyykinpesuaineet saa pehmeissä muovipakkauksissa ja siivousaineet ovat ikuisuuden kestäviä tiivisteitä. Ruoka-aineet ovatkin haastavampi tapaus, sillä usein muoviin pakkaaminen vähentää hävikkiä. Muovittoman maaliskuun haaste olkoon itselleni se, että selvitän mitä muoviroskaa normiarjessa oikein syntyy ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että huhtikuun ensimmäisenä päivänä käyn muoviroskiksen sisällön läpi ja mietin, minkä voisi korvata ja mitä ilman voi pärjätä.

Viimeisimmät
Arkisto
Avainsanat
Seuraa meitä
  • Instagram Social Icon
  • Facebook Basic Square
  • Twitter Basic Square

Pidä Lappi Siistinä ry     Urheilukatu 9-11 a 4     96100 Rovaniemi    

 

Y-tunnus 0676047-3    

 

posti[at]pidalappisiistina.fi    

 

+358 (0)400 66 55 44