Kun syrjäisin onkin saastunein

 Lumien sulettua roskia on liiankin helppo löytää. Kuva: Anttu Mattila.

 

Toukokuussa uutisointia on herättänyt (esim. täällä, täällä ja täällä) yksi maailman syrjäisimmältä saarelta löytynyt valtava muovijäteen määrä. Saari sijaitsee eteläisellä Tyynellämerellä ja lähimmältä maa-alueelta on saarelle matkaa 5000 kilometriä. Tutkijat löysivät sieltä arviolta 18 tonnia muovijätettä. Yllättävintä tapahtumassa on se, että saari on asuttamaton.

 

Hendersonin saari sijaitsee suunnilleen Etelä-Amerikan ja Uuden-Seelannin puolessa välissä eteläisellä Tyynellämerellä. Saari on autio ja pisimmillään se on ollut tyhjänä jopa 10 vuotta. Saaren lajisto on ainutlaatuinen, osaa saarelta löydetyistä eliöistä ei olla tavattu missään muualla maailmassa. Hendersonin saari sijaitsee kahden merivirran risteyskohdassa ja sen edustalla pyörii valtava vesipyörre. Pyörre on täynnä muoviroskaa. Saaren yhdelle rannalle arvioitiin tutkimusten perusteella päivittäin rantautuvan yli 3 500 palaa muovia. Määrä on valtava ja todennäköisesti aliarvioitu, koska tutkijat eivät päässeet kaikille rannoille esimerkiksi haastavien kivikkojen takia.

 

Miksi lappilaista kiinnostaisi jokin pienen pieni saari aika tarkkaan toisella puolella maapalloa lähes ihmisen ulottumattomissa? Siksi, koska Hendersonin saaren rannalle saattaa juuri nyt ajautua sinun kaupasta ostamasi hedelmäpussi, joka lähtikin roskapussia vietäessä tuulen mukana maailmalle.   

 

Kyllä, väite on pahasti karrikoitu. Eivät lappilaiset roskat (ainakaan kaikki) päädy päiväntasaajan toisella puolella sijaitsevalle autiolle saarelle. Mutta tuntureihin ne päätyvät. Ja jokiin. Ja järviin ja meriin. Vaikka tuo karannut muovipussi olisikin sinulta unohtunut nopeasti, se voi olla poron nilkassa jumissa taikka lähijärven rantavedessä. Muistatteko uutiskuvan lokista, joka lensi oranssi muovipussi kaulassaan?

 

Muovi maatuu erittäin hitaasti. Ihmiselämässä mitattuna muovin maatuminen kestää ikuisesti. Muovi kyllä kuluu. Luonnossa (ja käytössä) muovista irtoaa pieniä hiukkasia, joita kutsutaan mikromuoviksi. Pieniä muovihiukkasia irtoaa keinokuituisista vaatteista, sitä saattaa löytyä käyttämästäsi kosmetiikasta tai syntyä autonrenkaiden kuluessa. Mikromuovi pääsee kulkeutumaan maaperän ja vesistöjen kautta lähes mihin tahansa. Mikromuoviksi lasketaan kaikki 5 mm ja sitä pienemmät palaset muovia.

 

Eniten mikromuovin haitoista puhutaan sen vesistöihin kulkeutumisen takia. Kalat sekoittavat mikromuovin planktoniin ja pieneliöihin, ja syövät sitä. Kalan elimistöön kertyy muoviaja siitä imeytyy kalaan erilaisia aineita. Tästä aiheutuu kalalle tietenkin haittaa, mutta myös ravintoketjussa eteenpäin mentäessä. Kalaa syömällä ihminen ei saa kehoonsa mikromuovia vaan muovin sisältämiä myrkkyjä.

 

Miten vähentää mikromuovin syntymistä? Osta kosmetiikkasi muovittomana (todella hyvä sovellus purkkien sisällön tarkistamiseen). Pese vaatteesi vain silloin kun tuuletus ei todella riitä. Osta hyvää materiaalia olevia ja kestäviä vaatteita. Vähennä autoilua. Älä heitä roskia kadulle. Kierrätä muovisi. Yksinkertaisesti: kuluta muovia mahdollisimman vähän. Säästetään pohjoisen puhtaat vetemme ja kalakantamme Hendersonin saaren kohtalolta.

 

Please reload

Viimeisimmät
Please reload

Arkisto
Please reload

Avainsanat
Please reload

Seuraa meitä
  • Instagram Social Icon
  • Facebook Basic Square
  • Twitter Basic Square

Pidä Lappi Siistinä ry     Urheilukatu 9-11 a 4     96100 Rovaniemi    

 

Y-tunnus 0676047-3    

 

posti[at]pidalappisiistina.fi    

 

+358 (0)400 66 55 44