Ruokahävikin vähentäminen ei ole vaikeaa

 

Löysitkö jääkaapin perältä pilaantuneen kurkun? Oliko rasiaan jäänyt viime viikolla keitettyä riisiä ja nyt siinä komeilee harmaansininen homekerros? Ostitko tarjouksesta kaksi leikkelepakettia yhden hinnalla ja toista ei ole avattukaan, kun jo viimeinen käyttöpäivä koitti? Tuttua varmasti suurimmassa osassa Suomen kodeista, myös allekirjoittaneen taloudessa. Näistä kaikista pienistä asioista syntyy myös sinun 20-25 kiloasi ruokahävikkiä vuodessa.

 

Ruokaa pois heittämällä ei tuhlaa vain syömäkelpoista ruokaa. Silloin on tuhlattu sen kasvattamiseen ja viljelyyn käytettävää maa-alaa, siihen käytetyt lannoitteet, sen kasteluun käytetty vesi ja energia, tämän kaiken toteuttamiseen tarvittavat työtunnit ja ruoan käsittelyyn ja toimitukseen vaadittavat kuljetukset. Kotitaloudet heittävät Suomessa ruokaa pois 120-160 miljoonaa kiloa vuodessa. Se on 35 % koko ruokahävikistä. Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan teollisuuden osuus on 27 %, ravitsemuspalveluiden 20 % ja kaupan 18 %.

 

Ruokahävikkiä voi jokaisessa kodissa vähentää.

 

Tehokkain tapa kaiken turhan välttämiseen on suunnittelu. Tämä pätee myös ruokaan. Mitä pidemmälle suunnittelet ruokailut,  sitä vähemmän hävikkiä todennäköisesti tulee. Vaikka suunnittelisit vain pari päivää eteenpäin, tulee jääkaappiin silti katsottua useammin ajatuksella ja tiedostettua sen sisältö. Ja mitä useamman päivän ruoan ostat kerralla kaupasta, sitä vähemmän heräteostoksia tulee tehtyä, koska tavaraa on jo paljon muutenkin maksettavana.

 

Jos suunnittelu tuntuu liian työläältä, ota avuksesi kännykkäkamera. Nappaa aamukiireiden lomassa kuva jääkaappisi sisällöstä. Voit tutkailla kaupassa kuvaa ja tehdä ostoksesi sen perusteella. Vaikka kuvassa jotain saattaisikin jäädä piiloon toisten tavaroiden taakse, kuva varmasti vähentää turhia hankintoja ja helpottaa ostosten tekoa.

 

Pyri arvioimaan myös ruuan määrä niin, että se riittää hyvin, mutta sitä ei ole liikaa. Montako perunaa tai kaalikäärylettä kukin perheenjäsen suurin piirtein syö? Jos tarkoitus on tarjota myös jälkiruokaa, tarvitaanko pääruokaa enää niin paljon? Nyrkkisääntönä pidetään 400 g:n annoskokoa, mutta määrä saattaa vaihdella suuresti perheenjäsenten kesken. Urheileva nuori voi syödä hyvinkin kolme kertaa enemmän kuin istumatyötä tekevä ja linjojaan vahtiva äitinsä.

 

Säilytä ruoka oikein. Kala säilyy parhaiten kun sen kylmäketju ei pääse katkeamaan missään vaiheessa. Maitopurkkia ei kannata seisottaa ruokapöydällä kovin pitkään eikä syömättä jäänyttä ruokaa unohtaa huoneenlämpöön. Leipää on hyvä säilyttää pakasteessa, josta sitä voi ottaa kätevästi sulamaan tarpeen mukaan. Lisätietoa eri ruokien säilyvyydestä löydät esimerkiksi Ruokatieto.fi –sivuilta

 

Tuote voi olla käyttökelpoinen, vaikka sen ”parasta ennen” –ajankohta olisikin jo mennyt. Luota omiin aisteihisi kun arvioit ruuan syömäkelpoisuutta. Haistele, maistele, tunnustele. Älä syö homeisia, limaisia tai värinsä muuttaneita elintarvikkeita. ”Viimeinen käyttöpäivä” –merkintä on pakollinen herkästi pilaantuvien elintarvikkeiden pakkauksissa. Tämän päivämäärän jälkeen tuotetta ei saa enää myydä.

 

Hyödynnä ruuantähteet ja käytä ne aterian valmistuksessa seuraavana päivänä. Ylijääneen pastan voi käyttää salaatissa ja keitetyt perunat munakkaassa. Ylikypsistä kasviksista voi tehdä sosekeiton ja ylikypsistä hedelmistä leivonnaisia. Kuivahtaneesta vaaleasta leivästä saa taiottua köyhiä ritareita ja vanhasta maidosta lettuja. Hyviä vinkkejä ja reseptejä löytyy esimerkiksi Hävikistä herkuksi –facebook-sivuilta.

 

Ruokahävikin vähentäminen ei ole vaikeaa. Energian ja rahan säästämisen lisäksi siitä saa hyvän mielen. 

Please reload

Viimeisimmät
Please reload

Arkisto
Please reload

Avainsanat
Please reload

Seuraa meitä
  • Instagram Social Icon
  • Facebook Basic Square
  • Twitter Basic Square

Pidä Lappi Siistinä ry     Urheilukatu 9-11 a 4     96100 Rovaniemi    

 

Y-tunnus 0676047-3    

 

posti[at]pidalappisiistina.fi    

 

+358 (0)400 66 55 44